{"id":60368,"date":"2026-09-14T19:34:49","date_gmt":"2026-09-14T16:34:49","guid":{"rendered":"https:\/\/visitlahemaa.com\/pako-balttian-kansallispuistoihin-baltian-piilotetut-aarteet-kirjoittaja-merle-rallmann\/"},"modified":"2026-09-22T14:27:22","modified_gmt":"2026-09-22T11:27:22","slug":"pako-balttian-kansallispuistoihin-baltian-piilotetut-aarteet-kirjoittaja-merle-rallmann","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/visitlahemaa.com\/fi\/pako-balttian-kansallispuistoihin-baltian-piilotetut-aarteet-kirjoittaja-merle-rallmann\/","title":{"rendered":"Pako Balttian kansallispuistoihin \/ Baltian piilotetut aarteet | Kirjoittaja: Merle Rallmann"},"content":{"rendered":"<p>Naapurimaiden Viro ja Latvia pohjois-etel\u00e4-akselilla on luontoa arvostav ihminen kolme t\u00e4ysin erilaista ihmeiden maata: Lahemaan ja Soomaan kansallispuisto Virossa sek\u00e4 Gaujan kansallispuisto Latviassa. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat siunattuja alkuper\u00e4isell\u00e4 ja aidolla luonnolla, jokainen omalla tavallaan.<\/p>\n<p>Lahemaan kansallispuiston helmi\u00e4 ovat puhtaan ilman palumets\u00e4t, upeat kartanot, aikakauden tunnelmaa huokuvat kalastajakyl\u00e4t ja ainutlaatuinen sukellusvenelaituri.<\/p>\n<p>Soomaan kansallispuiston suurin ylpeys ovat suot, lajikirjoiset lammimets\u00e4t ja puisniityt sek\u00e4 ainutlaatuiset laajat tulvat.<\/p>\n<p>Latvian suurimman, Gaujan kansallispuiston arvo on vaihteleva maisema, biologisesti monimuotoiset mets\u00e4t sek\u00e4 maalaukselliset n\u00e4kym\u00e4t hiekkakivijyrk\u00e4nteille ja niiden ylle.<\/p>\n<p>Vuoden aikojen vaihtuessa kansallispuistoissa voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 poikkeuksellisia n\u00e4kymi\u00e4 maalta, vedelt\u00e4 ja ilmasta. Vierailijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t helposti k\u00e4siksi lukemattomiin vaellusreitteihin, olipa kyseess\u00e4 k\u00e4vely, py\u00f6r\u00e4ily, ratsastus tai vesikulkuneuvo. Rentoutumismahdollisuuksia on jokaiselle maulle. Paikallisesta kulttuurista ja perinteist\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s kokemista ja tutkittavaa.<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 18pt;\"><strong>Lahemaan kansallispuisto \u2013 Viru suo, Hara sukellusveneet, kartanot ja kapteenikyl\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Viroon saapuessa on hyv\u00e4 idea aloittaa tutkimusmatka Pohjois-Viron helmest\u00e4, Lahemaan kansallispuistosta. Lahemaa voittaa syd\u00e4mi\u00e4 rehevill\u00e4 metsill\u00e4, kauniilla rannoilla ja alueelle tyypillisell\u00e4 arkkitehtuurilla varustetuilla kalastajakylill\u00e4. Kansallispuiston l\u00e4pi kulkee useita hyvin merkittyj\u00e4 pitk\u00e4n matkan vaellusreittej\u00e4, kuten RMK Oandu-Ikla vaellusreitti ja Metsa-vaellusreitti, jotka ovat osa E11 kansainv\u00e4list\u00e4 vaellusreitti\u00e4. Ensimm\u00e4isell\u00e4 voi y\u00f6py\u00e4 matkan varrella olevissa nuotiopaikoissa, toisella l\u00f6ytyy p\u00e4iv\u00e4n vaelluksen lopussa paikallista majoitusta.<\/p>\n<p>Lahemaal on useita paikkoja, joissa saa pystytt\u00e4\u00e4 teltan tai y\u00f6py\u00e4 laavussa: Mustoja, Kalmeoja ja N\u00f5mmeveski ovat vain muutamia niist\u00e4. Leirint\u00e4alueella on valmiiksi varustettu nuotiopaikka grillialustalla, ruokap\u00f6yd\u00e4t, nuotiopuut ja kuivak\u00e4ym\u00e4l\u00e4. Kaikkea t\u00e4t\u00e4 saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huolellisesti ilmaiseksi. On vain muistettava, ett\u00e4 jokamiehenoikeus on voimassa &#8211; kaikilla on yht\u00e4l\u00e4iset oikeudet pys\u00e4hty\u00e4 ja y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4.<\/p>\n<p>Lyhyemp\u00e4\u00e4n k\u00e4velyretkeen sopii t\u00e4ydellisesti Viru suolla kulkeva vaellusreitti, joka on vain puolen tunnin ajomatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunki Tallinnasta. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 suoretki on syyt\u00e4 ottaa huomioon matkustaessa Lahemaalle. Suon ensimm\u00e4iselle osalle ja n\u00e4k\u00f6torniin p\u00e4\u00e4see ihailemaan luontoa my\u00f6s py\u00f6r\u00e4tuolilla ja lastenvaunuilla. Reitin pituus on yhteens\u00e4 kuusi kilometri\u00e4, ja helpon reitin kulkemiseen kannattaa varata pari tuntia.<\/p>\n<p>Mutta Lahemaa ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n luonnonpuisto. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 useat hyvin hoidettu kartanokompleksit tarjoavat silm\u00e4niloa. Palmse kartanosta ei voi ohittaa, sit\u00e4 mainittiin ensimm\u00e4isen kerran keskiajalla, kun Tanskan kuningas lahjoitti maan Tallinnan Pyh\u00e4n Miikaelin nunnaluostarille. Nunnia ei Palmseissa kuitenkaan ole koskaan n\u00e4hty, upeassa kartanossa asui vuosisatojen ajan kartanov\u00e4ke\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 toimii ulkoilmamuseo, jossa vierailija voi k\u00e4vell\u00e4 kartanon puutarhassa ja palmitalossa sek\u00e4 herraskartanossa saada k\u00e4sityksen aateliston ylellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavasta.<\/p>\n<p>Koko Baltian ainutlaatuinen n\u00e4ht\u00e4vyys sijaitsee Lahemaan Hara lahden alueella, johon Neuvostoliiton rajavartiosto rakensi sotilasvenesataman sukellusvenetukikohtineen.<\/p>\n<p>Kun sotilasperinteest\u00e4 on saanut tarpeekseen, satamasta voi l\u00e4hte\u00e4 el\u00e4mykselliseen retkeen sotilaskyl\u00e4\u00e4n, Hara saarelle sek\u00e4 Juminda niemimaan metsiin ja rannikkokyliin.<\/p>\n<p>Jos sotilasperinne ei her\u00e4t\u00e4 mielenkiintoa, l\u00f6ytyy kivenheiton p\u00e4\u00e4st\u00e4 Majakivi vaellusreitti, jonka varrella on valtava, Viron kolmanneksi suurin siirtolohkare. 41 metrin ymp\u00e4rysmitaltaan olevan kivim\u00f6hk\u00e4leen p\u00e4\u00e4lle p\u00e4\u00e4see kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n portaita pitkin ihailemaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 m\u00e4ntymets\u00e4\u00e4 latvustason korkeudelta, ja miksei siell\u00e4 voisi tehd\u00e4 muutaman joogaharjoituksen, kirjoittaa vaellusp\u00e4iv\u00e4kirjaa tai pit\u00e4\u00e4 piknikki\u00e4. Vastaavia &#8221;j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4&#8221; on Virossa noin tuhat, mutta vain harvoissa on mahdollista kiivet\u00e4 portaita pitkin yl\u00f6s. Yksi t\u00e4llaisista sijaitsee legendaarisessa kapteenikyl\u00e4ss\u00e4 K\u00e4smussa suoraan veden \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n<p>K\u00e4smu erottuu muista rannikkokylist\u00e4 hienostuneemmilla asuinrakennuksillaan. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 koulutettiin aikoinaan merimiehi\u00e4, ja monet heist\u00e4 saavuttivat urapolullaan kapteenin arvon. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti tietenkin suurempaa tuloa, mik\u00e4 n\u00e4kyi my\u00f6s talojen suuruudessa. Nyky\u00e4\u00e4n K\u00e4smussa lomailee Viron kulttuurihenkil\u00f6iden kerma. K\u00e4smun syd\u00e4mess\u00e4 sijaitseva merimuseo on Lahemaan tutkimusmatkalla kuin piste &#8221;i&#8221;:n p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 18pt;\"><strong>Soomaan kansallispuisto \u2013 viides vuodenaika, 10 000 vuotta vanhat suot ja haabjas<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Keski-Virossa 1993 perustetun Soomaan kansallispuiston ilmeen luovat valtavat suolammet, joiden v\u00e4liss\u00e4 kiemurtelevat mutkittelevat, matalas\u00e4ngiset joet, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan luotu vesimatkoja varten. Suo- ja mets\u00e4vaellusreitit ovat unelmien kohde niille, jotka haluavat kokea ihmisen v\u00e4h\u00e4n vaikuttamaa puhdasta luontoa. Ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 luonto on hypnotisoivaa, ja melko nopeasti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 liikkuessa ajantajun ja kiireen tunne katoaa.<\/p>\n<p>Soomaan alue on syntynyt noin 10 000 vuotta sitten mannerj\u00e4\u00e4n vet\u00e4ytyess\u00e4, jolloin j\u00e4\u00e4j\u00e4rven pohjalle kerrostui sedimenttej\u00e4, jotka eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4 vett\u00e4 l\u00e4pi. J\u00e4\u00e4n ja j\u00e4rven vet\u00e4ytyess\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4iv\u00e4t tasaiset soiset alueet, jotka ajan my\u00f6t\u00e4 ovat muuttuneet soiksi. Neuvostoaikana valta halusi muuttaa suot peltoalueiksi ja rakensi useille paikoille kuivatusj\u00e4rjestelmi\u00e4, joita nykyinen Viron valtio pyrkii j\u00e4lleen muuttamaan soiksi.<\/p>\n<p>Nimens\u00e4 Soomaan sai yli 100 vuotta sitten maantieteen professori Johannes Gabriel Gran\u00f6, joka mainitsi alueen ensimm\u00e4isen kerran t\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4. Suurempia soita Soomaan alueella on viisi. Suurin niist\u00e4, Kuresoo suo, on my\u00f6s Viron suurin suomassiivi. Sit\u00e4 voi ihailla muutaman kilometrin k\u00e4velyretkell\u00e4 Ingatsi oppimisreitill\u00e4, josta avautuu lumoava n\u00e4kym\u00e4 suolle n\u00e4k\u00f6torniin. Rappaan p\u00e4\u00e4semiseksi on my\u00f6s k\u00e4velt\u00e4v\u00e4 portaita, sill\u00e4 suo on vuosituhansien aikana noussut yli kymmenen metrin korkeuteen, mutta mets\u00e4 ei. Suon nousu jatkuu yhden millimetrin vuodessa.<\/p>\n<p>Soomaan vaellusreittien v\u00e4lill\u00e4 voi kulkea autolla tai py\u00f6r\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 monilla paikoilla joki katkaisee jalankulkijan reitin. Ehdottomasti kannattaa ottaa mukaan piknikkorin ja pyyhkeen, jotta voi nauttia suoj\u00e4rviss\u00e4 uimisesta. Suoj\u00e4rviss\u00e4 voi uida lis\u00e4ksi Ingatsi-reitin, Riisan ja H\u00fcpassaaren vaellusreitin varrella.<\/p>\n<p>Soomaa on yksi niist\u00e4 paikoista, joka on paljon enemm\u00e4n kuin ensisilm\u00e4yksell\u00e4 vaikuttaa. T\u00e4m\u00e4n alueen suurin erityispiirre ja vetovoima ovat tulvat, joita paikalliset kutsuvat viidenneksi vuodenaikaksi. Suurvesi johtuu suuresta sadem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tai lumen sulamisesta lyhyess\u00e4 ajassa, jolloin vesi ei mahdu matalien jokien s\u00e4nkeen ja tulvii koko ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lle maastolle. Joina vuonna suurvesi on noussut l\u00e4hes metrin p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja n\u00e4in kolme-nelj\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 per\u00e4kk\u00e4in.<\/p>\n<p>Monilla paikoilla n\u00e4kyy merkkej\u00e4 tulvien enn\u00e4tysvuosien vesitason korkeudesta. Kuivalla maalla seisoessa tuntuu k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 vesi voi olla samassa paikassa rintaan saakka ja kaiteetkin ovat veden alla. Kuten ihmisetkin, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevat kasvi-, el\u00e4in- ja lintulajit ovat sopeutuneet tilap\u00e4iseen vesirikkauteen.<\/p>\n<p>Suurimmat &#8221;vesitulvat&#8221; saapuvat Soomaan maaliskuussa-huhtikuussa, mutta voimakkaiden sateiden vuoksi niit\u00e4 voi esiinty\u00e4 mill\u00e4 vuodenaikalla tahansa. Yksi asia on varma, jokainen viides vuodenaika on oma itsens\u00e4. Silloin koko Soomaa muuttuu suureksi vesialueeksi eik\u00e4 anna madalammille ajoteillek\u00e4\u00e4n periksi. Yksitt\u00e4isten soomaalaisten on silloin hoidettava asioitaan muilla tavoin vesikulkuneuvoja k\u00e4ytt\u00e4en. Sen sijaan kiinnostuneet saavat mahdollisuuden soutaa kanooteilla, kajakeilla, sup-laudoilla tai muilla vesikulkuneuvoilla kuin todellisessa Amazonissa &#8211; metsiss\u00e4, puisniityill\u00e4 ja jokilaaksoissa. T\u00e4m\u00e4 luonnonihme on tuonut Soomaan mainetta ymp\u00e4ri maailmaa ja houkuttelee yh\u00e4 enemm\u00e4n turisteja l\u00e4helt\u00e4 ja kaukaa.<\/p>\n<p>Kansallispuiston l\u00e4pi kulkee kolme matalas\u00e4ngist\u00e4 jokea &#8211; Lemmjoki, Halliste ja Raudna. Suosittu liikuntamuoto t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kanovaellus my\u00f6s silloin, kun tulva on laskenut. Aikoinaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 valmistettiin ja kuljettiin yhdenpuulootsikolla eli haabjalla, josta on tullut suojelualueen yksi symboleista. Soomaan alueella valmistettiin lootsikko haavapuusta, ja se oli tulvien aikana ainoa mahdollisuus liikkua. Haabja oli tietenkin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden, kun sill\u00e4 k\u00e4ytiin kaupassa, koulussa tai meijeriss\u00e4. Vuonna 2021 haabja lis\u00e4ttiin UNESCO:n kulttuuriperint\u00f6luetteloon.<\/p>\n<p>Soomassa viihtyv\u00e4t hyvin my\u00f6s majavat, joiden tekemisi\u00e4 voi seurata satumaisella Lemmjoen keelemets\u00e4n vaellusreitill\u00e4 ja Kopraradalla T\u00f5ramaalla. Viimeksi mainittu alkaa Soomaan kansallispuiston vierailukeskuksen l\u00e4helt\u00e4, josta l\u00f6ytyy tarkempaa tietoa vaellusreiteist\u00e4, paikallisesta luonnosta ja n\u00e4ht\u00e4vyyksist\u00e4, mutta my\u00f6s mahdollisuus pest\u00e4 ja telttailla.<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 18pt;\"><strong>Gaujan kansallispuisto \u2013 upea luonto ja unohtumattomat asutukset<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Latvian suurin, Gaujan kansallispuisto, on tunnettu alkuper\u00e4ismetsist\u00e4\u00e4n, hiekkakivijyrk\u00e4nteist\u00e4\u00e4n ja biologisesta monimuotoisuudestaan. Kansallispuistossa yksi luonnonihme seuraa toista, niiden v\u00e4liss\u00e4 on l\u00e4hes 500 kulttuuri- ja historiallista muistomerkki\u00e4: kartanoita ja linnoja, linnoituksia ja linnoja, myllyj\u00e4 ja kirkkoja, silmiinpist\u00e4v\u00e4n kauniita arkkitehtuureja ja museoita.<\/p>\n<p>Kansallispuisto perustettiin vuonna 1973 ja se sai nimens\u00e4 Gauja-joen mukaan, jonka yll\u00e4 voi hyv\u00e4ll\u00e4 onnella n\u00e4hd\u00e4 vilahduksia j\u00e4\u00e4tiirasta. Alue on ihanteellinen paikka vapaa-ajan viettoon, vaeltaen jalan, py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 tai kanootilla.<\/p>\n<p>Jos sattuu vierailemaan alueella, olkaa valmiita kohtaamaan alkuper\u00e4ist\u00e4 luontoa, rentoutumaan vilkkaasta kaupunkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja haastamaan itsenne jollain luontovaelluksella.<\/p>\n<p>Kansallispuisto ulottuu Siguldasta Valmieraan, ja niiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 ordulinnalla varustettu Cesis ja aikaisemman paperiteollisuuden varassa el\u00e4nyt Ligatne, joissa historiat on kauniisti tallennettu ja liikkuessa tuntuu silt\u00e4, kuin koko asutus olisi yksi suuri museo.<\/p>\n<p>Kansallispuiston lounaisreunalla sijaitsevassa Siguldassa voi matkustaa k\u00f6ysiradalla ja bobikelkkaradalla, joita on koko maailmassa vain 18. Ymp\u00e4r\u00f6ivien metsien ansiosta Sigulda on vuosisatojen ajan ker\u00e4nnyt mainetta puhtaasta ilmastaan ja rentoutumismahdollisuuksistaan. Paikalla kannattaa selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 siguldalaisilla on n\u00e4iden k\u00e4velykeppiens\u00e4 kanssa. Heit\u00e4 n\u00e4kee sek\u00e4 kaupungin kaduilla ett\u00e4 matkamuistomyym\u00e4l\u00f6iss\u00e4. Jos voimia riitt\u00e4\u00e4, kiipe\u00e4 Turaidan linnan torniin (erityisesti suositeltavaa syksyisin!) ja k\u00e4vele Turaidan Ruusun haudalla, jonka paikallinen legenda kertoo surullisen tarinan.<\/p>\n<p>Gaujan kansallispuiston yksi tunnusmerkki on eri v\u00e4reiss\u00e4 ja noin 350 miljoonaa vuotta vanhat hiekkakivijyrk\u00e4nteet. Niist\u00e4 l\u00f6ytyy sek\u00e4 luolia ett\u00e4 mielenkiintoisia kivimuodostelmia. Tunnetuimmat jyrk\u00e4nteet ovat 22 metrin korkea Erglu pank, jonka reunalta avautuu mahtava n\u00e4kym\u00e4 Gauja-laaksoon, sek\u00e4 l\u00e4hes puolen kilometrin pituinen Sietiniezise pank, joka k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 tarkoittaa siivil\u00e4kallio. Luolat ja pylv\u00e4\u00e4t, ni\u0161sit ja kaaret &#8211; t\u00e4\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 ihailtavaa joka askeleella. Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 sein\u00e4 on harmaan s\u00e4vyinen, mik\u00e4 on harvinaista. Rentoutumiseen l\u00f6ytyy l\u00e4helt\u00e4 sek\u00e4 piknikpaikka ett\u00e4 laavu ja uimapaikka. Pystyt\u00e4 vain teltta ja nauti rauhasta ja hiljaisuudesta niin paljon kuin sielusi kaipaa.<\/p>\n<p>Paikoitellen hyvin vanhoissa metsiss\u00e4 voit tuntea itsesi kuin satukirjassa, jossa sammalpeitteiset puut ja saniaiset el\u00e4v\u00e4t mets\u00e4haltijoiden kanssa. Oikeastaan l\u00e4hes puolet kansallispuistosta kattaa mets\u00e4t. 33 j\u00e4rve\u00e4 ja l\u00e4hes sadan kilometrin pituinen Gauja-joki mahdollistavat vaellusten vaihteeksi vesimatkailua.<\/p>\n<p>Gaujan kansallispuiston kierroksen pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 kannattaa ottaa heng\u00e4hdystauko vanhaan kartanoon perustetussa Valmiermui\u017ea-panimossa, joka on paljon enemm\u00e4n kuin vain humalam\u00e4sk\u00e4yksen paikka. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy paikallisten mestareiden k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 ja herkkuja, ja ilma on t\u00e4ynn\u00e4 historian tuntua.<\/p>\n<p>Jos taas arvostat saunaa ja vesimenettelyj\u00e4, suuntaa harmonisesti luonnon syliin piilotettuun Ziedlejas-luontokylpyl\u00e4\u00e4n, jossa erityiset rituaalit puhdistavat sek\u00e4 kehon ett\u00e4 mielen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Naapurimaiden Viro ja Latvia pohjois-etel\u00e4-akselilla on luontoa arvostav ihminen kolme t\u00e4ysin erilaista ihmeiden maata: Lahemaan ja Soomaan kansallispuisto Virossa sek\u00e4 Gaujan kansallispuisto Latviassa. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat siunattuja alkuper\u00e4isell\u00e4 ja aidolla luonnolla, jokainen omalla tavallaan. Lahemaan kansallispuiston helmi\u00e4 ovat puhtaan ilman palumets\u00e4t, upeat kartanot, aikakauden tunnelmaa huokuvat kalastajakyl\u00e4t ja ainutlaatuinen sukellusvenelaituri. Soomaan kansallispuiston suurin ylpeys ovat [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":100010028,"featured_media":38379,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_lmt_disableupdate":"","_lmt_disable":"","_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[1],"tags":[],"autor":[],"class_list":["post-60368","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-grid-1-2"],"acf":[],"modified_by":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/visitlahemaa.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60368","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/visitlahemaa.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/visitlahemaa.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/visitlahemaa.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/100010028"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/visitlahemaa.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60368"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/visitlahemaa.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60368\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":60785,"href":"https:\/\/visitlahemaa.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60368\/revisions\/60785"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/visitlahemaa.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/38379"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/visitlahemaa.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60368"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/visitlahemaa.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60368"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/visitlahemaa.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60368"},{"taxonomy":"autor","embeddable":true,"href":"https:\/\/visitlahemaa.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/autor?post=60368"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}