Kartanoita

Altjan kalastajakylä esintyy kirjallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa vuonna 1465 ja on perinteinen rannikkokylä, jossa talot sijaitsevat yhden kyläkadun varrella. Nykyään voit nähdä Altjassa Uustalun ja Toomarahvan maatilat, kuten myös perinteisiä Lahemaan kansallispuiston restauroituja rannikkomaatiloja. Altjan niemellä on mahdollista nähdä myös verkkomajoja, jotka ovat valokuvien ja kyläläisten perinnetietojen perusteella restauroitu. Kylässä on keinupaikka ja Viron museosäätiön ylläpitämä Altjan trahteri, jossa tarjoillaan kansallisia ruokia.

Lahemaan metsien keskellä sijaitseva Eskun kappeli rakennettiin vuonna 1845 Sagadin kartanonherrojen von Fockien puolesta. Kappeli oli tarkoitettu Sagadin kartanonherran perheen ja kartanon talonpoikien hautapaikaksi.
Eskun kappelin puutarhasta tuli paroni Paul Eduard von Fockin vallan jälkeen hautausmaa, jollaista ei Viron maaperältä löydy toista. Hautausmaan erikoispiirre ovat hautausmaalta löytyvät puuristit ja pienet ainutlaatuiset graniittilaatat.

Lahemaa Lääneväravas asub üks Eesti suurimaid ja ajalooliselt tähtsamaid mõisakomplekse – Kolga. 

Kutsun Sind ringkäigule mõisa peahoonesse, ehitis- ja kultuurimälestisse, mis on paljusid inspireerinud oma olekuga looma uusi lugusid ja teoseid. Alustame ringkäiku hoone ees – tutvustan põgusalt paiga ajalugu ja enda seoseid sellega. Fuajeest liigume läbi kolme korruse, vaatame ka pööningule – viibime ruumides, kus filmid, seriaalid ja muusikavideod on salvestatud. Räägime põnevaid lugusid, vaatame pilte ja episoode. 

Ringkäigu kestvus on kuni paar tundi. Toimumisaeg võib olla nii päev kui ka öö.

Haljalan Pyhä Mauritiuksen kirkko oli tärkeä sotilaallinen kohde. Sen puolustustarkoituksen täytti kaksikerroksinen länsitorni, jossa oli takka ja ampuma-aukkoja. Ensimmäisen rakennusvaiheen aikana vuosina 1430-1440 valmistuivat kirkon kuori ja sakaristo. Parinkymmenen vuoden jälkeen holvattiin kolmilaivainen pitkittäisrakennus. Viimeiseksi 1400-luvun lopussa rakennettu länsitorni ulottui 34 metrin korkeudelle. Saarnatuolin räystään reunoja koristavat lahjoittajan vaakunat, räystään huipulla seisoo torvea puhaltava arkkienkeli Mikael.

Harassa toisiinsa limittyvät upea Lahemaan kansallispuiston luonto ja sotaväellinen historia. Alue on entinen Neuvostoliiton sotilassatama, jossa vedenalaisten teknisten laitteiden avulla demagnetoitiin eli käsiteltiin sukellusveneiden sekä laivaston muiden alusten runkoja sellaisiksi, etteivät magneettimiinat reagoisi niihin räjähtävin seurauksin.

Tänään tukikohta on hieman mystinenkin paikka, jossa voi astella katselemassa sotaväen rakennusten raunioita. Tukikohdassa on esillä sataman historiasta kertova valokuvanäyttely. Sen lähellä toimii myös Haran vierasvenesatama, joka tarjoaa kävijöille opaskierroksia sekä majoitus- ja ravintolapalveluja.

Tiesitkö, että Haran lahdella rakennettiin aikoinaan Viron kauneimmaksi nimitetty purjealusTormilind eli Myrskylintu.

Kivikirstuhaudat sijaitsevat Muuksin kylästä kaakkoon Kahalan järven pohjoisrannalla.

Hundikangrun ryhmään kuuluvat 85 hautaa sijaitsevat korkealla mullan peittämällä kalkkikivialueella. Suometsä peittää tänään näköalan hautapaikalta järvelle. Pääasiallisesti Viron pohjois- ja länsiosissa levinneet kivihaudat ovat tärkeimpiä muinaismuistoja, joiden avulla tiedetään jotain varhaisen metallikauden yhteiskuntaelämästä.

Mielenkiintoista tietää: Kivikirstualueen tiheintä osaa kutsutaan Hundikangruksi. Kivikasojen alle hautaaminen on ikivanha skandinaavinen tapa, joka sai alkunsa Virossa pronssikaudella ja jatkui muinaisajan loppuun, eli yli 2000 vuotta.

Ilumäen hiisiniinipuu on suuri lehmus ja on yksi harvoista Lahemaan Kansallispuistossa säilyneistä niinipuista. Paikallisten muistojen mukaan vielä 1900-luvun alussa ihmiset kävivät tuomassa puulle lahjoja. Ihmiset uskoivat, että puulle tuodut lahjat antavat antajalleen hyvää onnea. Puun alta juoksi Silmälähde, jonka vettä käytettiin silmien lääkintään. Nykyään lähde on kuivunut.

Ilumäen kappelin rakensi Palmsenin paroni Carl Magnus von der Pahleni 1814-1843 siellä aikaisemmin sijainneen puukappelin tilalle. Kappelin ikkunoita koristaa Pahlenien ja Palmsenin kartanon varakkaiden talonpoikien ja kartanon virkamiehien pienet lasimaalaukset. Hautausmaalla näkee paikallisten seppien käsityönä valmistamia sepänristejä ja paikallisien kivenhakkaajien hakkaamia kiviristejä. Aidalla erotetun hautausmaan osaan on haudattu Pahlenien suvun jäsenet.

Jänedan kylän sydämenä on ollut vuosikausia Jänedan kartano. Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti vuosina 1913–1915 Johann von Benckendorff. Historiankirjoihin kartano on kuitenkin jäänyt hänen vaimonsa Maria Zakrevskaja-Benckendorff-Budbergin ansiosta. Hänet tunnetaan seikkailukkaasta elämästään (yhteydet Leniniin kohdistuneeseen attentaattiin, elämä maailmankuulujen kirjailijoiden Maksim Gorkin ja Herbert Wellsin rakastajattarena).
Hyvä tietää: – Päivittäin kartanoa saa katsella vapaasti ulkoa päin. – Ryhmille voi tilata ennakkoon tutustumiskierroksen kartanoon ja museoon viroksi, venäjäksi, suomeksi, saksaksi tai englanniksi.

Viron pohjoisrannikolla Jumindanniemen kärjessä sijaitseva majakka auttaa laivoja suunnistautumaan.
Majakka on rakennettu vuonna 1937 ja saanut nykyisen korkeutensa ja muotonsa vuonna 2006.Neuvostoaikana niemellä oli rajavartioston tiukkaan vartioima ohjustukikohta. Jumindanniemen kärjessä käytiin elokuussa 1941 maailman eniten uhreja vaatinut meritaistelu. Jumindannientä on mainittu monesti myös Kalevanpoika-eepoksessa (Kalevipoeg).

Majakkaa voi katsella vain etäältä. Niemen historia on kuitenkin niin kiehtovaa, että siellä riittää löydettävää koko päiväksi!

Solakkatorninen pyhäkkö. Katsottavaa on paljon; seinämaalaukset, myöhäiskeskiaikainen krusifiksi, harvinaiset urut. Kirkkomaalta Vapaussodan muistopaasi. Ennen kirkkoon astumista kannattaisi katsella kirkon ulkoseinää, jota koristavat pienet ristinmerkit.

Käsmun kylässa sijaitsee vuonna 1863 kyläläisien rahojen avulla rakennettu puukappeli. Ympäröivälle hautausmaalle on haudattu yli 30 kylälle kuuluisuutta tuonutta kapteenia. Hautausmaalla sijaitsee Viron yksi kauniimpia hautapatsaita, joka on pystytetty kapteeni Tiedemannin nuorena kuolleen suosikkityttären Signen muistoksi. Suomessa metalliin valettu monumentti valmistui vuonna 1937.

Ensimmäiset kirjalliset tiedot Käsmun kylästä ovat peräisin vuodelta 1453. Käsmussa toimi merenkulkukoulu ja melkein jokaisessa perhessä oli kapteeni tai ruorimies ja siksi Käsmu oli tunnettu ”kapteenien kylänä”.
Nykyaikana Käsmu on suosittu paikka kesän viettämiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Sinulla on mahdollisuus virkistää sieluasi, kun kävelet rannalla, matkailet oppipolkulla, nautit tapahtumista tai vierailet Käsmun Merenkulkumuseossa.

Käsmun niemen kärjessä sijaitsee Käsmun majakka, joka on rakennettu vuonna 1892 lahjoitusten avulla. Tämä on yksi kahdesta Virossa säilyneestä puumajakasta. Majakka oli tarkoitettu lahdelle saapuville ja se rakennettiinkin Käsmun merikoulun ehdotuksesta, jotta syksyllä, kun laivat tulivat kotiin, heidän olisi helpompi löytää kotisatamaan.

Kesästä 2013 on majakka avoinna kaikille museona.

Keskiaikainen Kiiun torni valmistui luultavasti 1500-luvun alkupuolella ja sijaitsee Kiiun kartanon puutarhassa.

Tämä entinen tornitalo on pienin säilynyt keskiaikainen puolustusrakennelma Baltian maissa. tornissa on neljä kerrosta, muurien paksuus on 1,8 ja tornin sisähalkaisija on 4,3 metriä. Kapeat ikkunat toimivat ampuma-aukkoina, pyöreä parveke taas puolustuskäytävänä.

Sodan aikaan asuintilana käytettiin vain II kerrosta, muu oli sotilaallisessa käytössä. Ainutlaatuinen on Baltiassa harvinainen III kerrosta ympäröivä palkkeihin tukeutuva puolustuskäytävä.

Kauempaa hollantilaistyyppistä tuulimyllyä muistuttava rakennelma kunnostettiin vuonna 1974. Tornissa on myös kahvila.

Kolgan kartano on yksi Viron suurimmista ja historiallisesti merkittävimmistä kartanokokonaisuuksista. Se sijaitsee Lahemaan kansallispuiston länsiosassa.

Päärakennuksessa voit tuntea historian tunnelman. Varhaisimpien tietojen mukaan se kuului kartanoon 1200-luvulla. Kolgan kartano kuului sisterttiläisritarikuntaan.  Kartanon päärakennus sai nykyisen muotonsa 1800-luvun alussa, kun edellinen rakennus rakennettiin uudelleen klassistiseksi palatsiksi. Vaikka osaa rakennuksista ei ole vielä kunnostettu, kartanokompleksi tekee yhä suuren vaikutuksen.

Kartano on yksityisomistuksessa. Päärakennukseen voi tutustua ajanvarauksella, tapahtumien aikana ja opastetuilla kierroksilla. Kartanon vieressä on Kolgan museo.

Ensimmäiselle diakonille marttyyri Laurentiukselle pyhitettyä Kuusalun kirkkoa pidetään yhtenä Pohjois-Viron vanhimmista kivikirkoista. Kirkkoa alkoivat rakentaa pyhien lähteiden ja omien alueittensa rajoille todennäköisesti 1200-luvun lopulla Gotlannista Kuusaluun saapuneet sisterssiläismunkit. Ja he tietysti rakensivat sitä tapojensa mukaan.

Vanhaan taideperintöön Kuusalun Laurentiuksen kirkossa kuuluvat saarnastuolin, alttarin ja tornikellon lisäksi myös kattokruunut, tinaiset ehtoollisastiat, kynttilänjalat ja kohokuvioitu messinkinen lampetti 1600-luvulta. Harvinaisia ovat Lutherin ja Melanchthonin potretit lasimaalauksina.

Kuusalussa Pietarin maantien varrella on suuri kivenjärkäle – Lauritsakivi eli Rajakivi. Se on muinaisajan kulttikivi, mutta todennäköisesti myös Kuusalun kirkon ja Kolgan luostarin keskiaikainen rajapyykki. Tänään kiven kirkonpuoleisessa kyljessä on nähtävissä kiveen hakatun Pyhän Laurentiuksen symboli eli paistoritilä tai hiilihanko ja risti – legendan mukaan marttyyri kidutettiin kuoliaaksi paistoritilällä. Kolgan puoleisella kyljellä on luostarin logo, jossa on ristikkäin kaksi apotin sauvaa.

Kiven ympärysmitta on 10,2 m.

Laurentius eli kansanomaisemmin Lauri oli vanhan kansan keskuudessa suosituimpia suojeluspyhimyksiä.

Lahemaan perinnetila vaalii, viljelee, edistää ja välittää virolaista kulttuuriperintöä asenteiden, koulutuksen, tapahtumien ja omien elämäntapojensa kautta.

Vieraillessasi perinnetilalla voit paijata ja ruokkia lampaita, tutustua tarinaamme, istuskella kodassa, askarrella ja kokeilla entisaikojen elämäntapoja. Perinnetaitojen työpajoissa voi askarrella puusta, villasta ja muista vastaavista materiaaleista yksinkertaisia tai monimutkaisempiakin esineitä taitavien mestareiden ohjaamana. Voit käyttää kotaamme omiin tilaisuuksiisi sekä halutessasi saunaa, järjestämme myös elämysruokailuja nuotion äärellä.

Myös lapset ovat tervetulleita luoksemme. Tulkaa kylään luoksemme tai kutsukaa meidät vetämään työpajaa tiloihinne!

Juminda poolsaarel Lahemaa Rahvuspargis asuv rannarahva kivikirik ja kalmistu põlispärnade varjus on lihtne ja ruumimõjult arhailine. Värviliste kujudega kantslil leidub Harju-Jaani vana kiriku kantslilt pärinevaid varabarokseid nikerdusi aastast 1646, silma rõõmustavad ennistatud klaaslühter, iidne rahapakk ja Mart Paadimeistri purjelaevamudel aastast 1920.

Tänapäeval käib kirikus evangeelne luterlik kogudus. Jumalateenistused toimuvad pühapäeviti kaks korda kuus.