Kartanoita

Altja on tyypillinen rannakylä, jossa talot sijaitsevat pitkin yhtä kylätietä.

Lahemaan kansallispuistossa sijaitseva Altjan kalastajakylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1465. Tänään näet Altjassa Uustalun ja Toomarahvan tyypillisiä rannikkotaloja 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Altjan niemen päässä näet restauroituja verkkoaittoja. Kylässä on myös keinualue sekä kansallisia ruokia tarjoava Altjan ravintola.

Kiinnostavaa tietää: Verkkoaittojen lähellä vedessä on Suurkivi. Rannikkoväki kertoo, että kun sisämaan asukkaille toivat kurjet lapsia, niin Altjan kylän lapset olivat tuoneet ne kiven takaa vedestä. Siksi kiveä kutsutaan myös Vauvakiveksi.

Lahemaan metsien keskellä sijaitseva Esku-kappeli rakennettiin vuonna 1845 Sagadin kartanon von Fockien toimesta. Kappeli oli tarkoitettu Sagadin kartanon perheen ja kartanon talonpoikien hautauspaikaksi.

Esku-kappelin puutarhasta tuli paroni Paul Eduard von Fockin määräyksestä hautausmaa, jonka kaltaista ei löydy muualta Virosta. Hautausmaan erityispiirre on hautausmaalta löytyvät puuristit ja pienet ainutlaatuiset rautakivihautakivilevyt. Hautausmaan vieressä on kaunis metsäalue, jossa virtaa Altjan puro. 

Va modestilla sisustuksella varustetussa kappelin on 300 istumapaikkaa. Alttarin maalaus on maalannut Münchenin taiteilija J.C.Koch.

Haljalan Pyhän Mauritiuksen kirkko valmistui keskiajan lopulla massiivisena linnoituskirkona. Suuri kahdeksankerroksinen savupiippu ja ampuma-aukot läntisessä tornissa todistavat sen puolustustarkoituksesta. Kirkko on kärsinyt vahinkoja sekä Liivin sodan alussa vuonna 1558 että Pohjan sodassa vuonna 1703. Myös salama on useaan otteeseen sytyttänyt kirkontornin tuleen. Tornin kupoli sai nykyisen muotonsa vuonna 1865.

Sisustuksessa huomionarvoinen on 1730-luvulla J.V. Raben valmistama kierreportailla varustettu saarnatuoli, jonka lahjoitti kirkolle Wrangellin suku.

Hyvä tietää: Täällä olevan kirkkoherra Karl Willem Johansonin poika Herbert Voldemar Johanson suunnitteli vuonna 1922. Riigikogu-rakennuksen Toompealla.

Lahemaan kansallispuiston luonnon ja sotahistorian risteyskohdassa sijaitsee Hara sataman sukellusveneiden tukikohta – ainutlaatuinen paikka, joka vie sinut suoraan kylmän sodan aikakauteen. Neuvostoliiton laivaston salaisessa demagnetointiasemassa alusten ja sukellusveneiden rungot muutettiin magneettimineille näkymättömiksi. Tänään täällä seisovat puhuvat betonijätteet, joita luonto on vähitellen valloittamassa takaisin, luoden mystisen tunnelman.

Muulilla voit tutustua näyttelyyn, joka kertoo Hara saaren, rajavartioston ja armeijan tarinan sekä muistuttaa täällä rakennetusta legendaarisesta purjeveneestä Tormilind. Tukikohdan raunioissa voi kävellä ja tutkia Hara sataman historiaa itse, samalla opastetut kierrokset avaavat vieläkin mielenkiintoisempia tarinoita salaisesta elämästä ja tukikohdassa käytetystä tekniikasta.

Hara satama tarjoaa lisäksi majoitusta, ruokailua ja aktiivisia aktiviteetteja merellä ja maalla, muuttaen vierailusta kokonaisvaltaisen elämyksen. Astu historiallisesti latautuneeseen maailmaan, jossa jokainen askel vie sinut lähemmäksi sekä luonnon kauneutta että sotilaallisen menneisyyden salaperäisyyttä.

Kivikirstkalmete koko sijaitsee Muuksi kylästä kaakkoon Kahalan järven pohjoisrannalla.

Hundikangrute -ryhmään kuuluvat 85 kivikirstkalmet sijaitsevat korkealla harjumaalla, tänään suometsä peittää näkymän kalmistoilta järvelle. Pääasiassa Viron pohjois- ja länsiosassa levinneet kivikirstkalmet ovat keskeisiä muinaisjäännöksiä, jotka auttavat pääsemään käsiksi varhaisen metallikauden yhteiskunnan elämään.

Kiinnostavaa tietää: Kivikalmiston tihein osa tunnetaan nimellä Hundikangrute. Kivikuhjista kalmeston tekeminen on Skandinaviasta peräisin oleva hautaustapa, joka Viron alueella sai alkunsa pronssikaudella ja kesti aina muinaisen ajan loppuun saakka, yli 2000 vuotta.

Ilumäe Hiieniinepuu on suuri uhrihaapa, joka on yksi harvoista säilyneistä hiipuista Lahemaan kansallispuistossa. Hiipuun ikä on arvioitu olevan 300 – 452 vuotta.

Luonto- ja kulttuurisuojelun alaisena hiipuun kyljessä voimme nähdä nauhoja – yhteyksiä, jotka ovat jääneet häävierailta ja muilta puun arvostajilta. Paikallisten muistojen mukaan puulle tuotiin vielä 1900-luvun alussa lahjoja. Ihmiset uskoivat, että jos puulle vie jotain hyvää, niin itsellekin menee hyvin.

Puun alta virtasi Silmaallikas, jonka vettä käytettiin silmien hoitoon. Nykyään lähde on kuivunut.

Lahemaan kansallispuistossa sijaitseva Ilumäen kappeli on rakennettu Palmse kartanon herra Carl Magnus von der Pahlenin toimesta vuosina 1814-1843. Aikaisemmin täällä sijaitsi puukappeli, jonka sisustuksesta on säilynyt myös uudessa kappelissa (esimerkiksi barokkityylinen alttari).

Kappelin ikkunoita koristavat Pahlenien ja Palmse kartanon varakkaimpien talonpoikien sekä kartanon virkamiesten pienet lasimaalaukset. Haudalla näet paikallisten seppien käsityönä valmistettuja rautaristejä ja paikallisten kivimuurareiden veistämät kiviristit. Aidalla eristettyyn hautausmaahan on haudattu Pahlenien sukuun kuuluvia jäseniä.

Vuodesta 2006 lähtien kappelissa on tehty laajoja rakennus- ja restaurointitöitä.

Jäneda kylä (saksaksi Jendel) mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1353. Nykyinen kartanorakennus on rakennettu Johan von Benckendorfin toimesta vuosina 1913 – 1915. Kaksi hoikkaa ja korkeaa tornia sekä tiheä ikkunoiden jakautuminen tekevät rakennuksesta linnaa muistuttavan.

Historiassa kartanoa on kuitenkin kirjoittanut rouva Maria Zakrevskaja Benckendorf ja hänen seikkailullisen elämänsä kautta: yhteydet Leninin murhayritykseen, elämä kuuluisien kirjailijoiden Maksim Gorkin ja Herbert Wellsin kanssa.

Hyvä tietää:
– kartano on päivittäin nähtävissä ulkoa
– ryhmät voivat tilata kartanon ja museon vierailun etukäteen viroksi, venäjäksi, suomeksi, saksaksi ja englanniksi

Jumindan majakka vie sinut Lahemaan kansallispuiston rannikolle paikkaan, jossa meri, sotahistoria ja kansanperinne kohtaavat kapealla niemellä. Jumindan niemimaan pohjoisosassa sijaitseva majakka auttaa aluksia suunnistamaan Lahemaan rannan läheisyydessä ja on tärkeä maamerkki sekä mereltä että maalta katsottuna. Ensimmäinen majakka rakennettiin tänne vuonna 1937, ja tornin nykyinen korkeus ja muoto saatiin vuonna 2006.

Jumindan niemi on paljon enemmän kuin kaunis merenrantapysähdys. Neuvostoaikana täällä toimi rajavartioston tiukasti vartioima ohjusasema, ja alue oli tavallisilta vierailijoilta suljettu. Niemen kärjessä tapahtui elokuussa 1941 traaginen Jumindan meritaistelu, jota pidetään yhtenä maailman uhreiltaan suurimmista meritaisteluista. Paikkaan liittyy myös Viron kansalliseepos ”Kalevipoeg”, jossa Jumindan niemeä mainitaan useaan otteeseen.

Majakkaa voi tarkastella vain etäältä, mutta niemimaan rannat, muistopaikat ja luontoarvoiltaan rikkaita teitä tarjoavat tutkimista koko päiväksi.

Tule nauttimaan Jumindan niemimaan tarinoista ja merinäköaloista!

Kadrina Katariina kirkko on 15. vuosisadalla rakennettu pyhäkkö.

Paksut muurit ja holvialustat antavat aihetta olettaa, että kirkolla oli myös puolustustoiminto. Kirkon vanhemmasta sisustuksesta on huomionarvoinen 1490-luvulla Saksasta tuotu lähes elävän kokoisen Kristuksen figuurilla varustettu saarnastuoli. Tämä on ainoa meidän aikamme säilynyt esine, joka on suunnilleen yhtä vanha kuin kirkon rakennus itse. 

Kirkon nykyinen urku ostettiin vuonna 1895 Pietarista.

Kiinnostavaa tietää:
– kirkon pihassa on Vapaussodan muistokivi
– ennakkotilauksesta voit kuunnella kirkossa urkumusiikkia (Kylli Erikson, p. 53420723)

Käsmu kappeli on vuonna 1863 kyläläisten rahalla rakennettu puukappeli. Kappelin ylpeys on Tallinnan Ruotsin-Mihkli kirkosta peräisin oleva yksi Viron vanhimmista urkuista. Urut on todennäköisesti rakentanut urkurimestari Johann Andreas Stein 1700-luvun lopulla.

Kappelia ympäröivä hautausmaa on myös tuonut kylälle mainetta kapteenien viimeisenä lepopaikkana. Hautausmaalta löytyy Viron yksi kauneimmista hautamuistomerkeistä, joka pystytettiin kapteeni Tiedemannin nuorena kuolleen lemmikkityttären Signen muistoksi.

Läheisyydessä sijaitsee rautakivestä rakennettu Kenraalin kappeli, joka perustettiin vuonna 1846 kenraali Nikolai von Dellingshausenin muistoksi, joka ensimmäisenä löysi Käsmun lomakohteena.

Ensimmäiset tiedot Lahemaal sijaitsevasta Käsmu kylästä ovat peräisin vuodesta 1453. Käsmu tunnetaan ”kapteenien kylänä”. Täällä toimi merikoulu ja lähes jokaisessa perheessä oli oma kapteeni tai perämies. Kylän erityispiirre olivat valkoiset kapteenitalot ja korkeat lipputangot.

Kylä on tunnettu runsaista kulttuurimuistomerkeistään. Historiasta antaa hyvän yleiskuvan Käsmu Merimuseo.

Tällä hetkellä Käsmu on suosittu lomakohde, jossa voit virkistyä kävelemällä rannalla, vaeltamalla oppimisreiteillä, nauttimalla konserteista tai tutustumalla nähtävyyksiin. Kesällä voit tehdä retken lähellä sijaitsevalle Saartneemelle, joka tunnetaan myös nimellä Kuradisaar.

Kierroksessa on kyse aktiivisesta seikkailusta Hara sukellusveneiden tukikohdassa ja sen ympäristössä, joka sopii kaikille seikkailunhaluisille ikään katsomatta.

Retken opas vie sinut jännittävälle matkalle takaisin neuvostoaikaan, jonka aikana kuulet mielenkiintoisia tarinoita sotilaiden elämästä. Selviää myös, miksi Hara sukellusveneiden tukikohta oli niin salainen ja on nykyään muuttunut lähes mystiseksi. Ja mikä tärkeintä – selviää, mitä demagnetisointi tarkoitti. Hyvä tilaisuus myös vierailla ”Salaperäinen satama” -valokuvanäyttelyssä.

Kierroksen jälkeen on mahdollisuus nauttia ateria sataman ravintolassa tai pizzeriassa Naga Pizza. Kannattaa myös tutustua paikallisiin matkamuistoihin, ja jos haluat jäädä pidemmäksi aikaa, löydät meiltä sekä majoituksen että elämyssaunoja.

Kierros tapahtuu ulkona!

Keskiaikainen Kiiu torni valmistui arviolta 1500-luvun alussa ja sijaitsee Kiiun kartanon puistossa.

Tämä entinen tornitalo on Baltian maiden pienin säilynyt keskiaikainen puolustusrakennus. Tornissa on neljä kerrosta, muurien paksuus on 1,8 metriä ja tornin sisäinen halkaisija 4,3 metriä. Kapeat ikkunat toimivat ampuma-aukkoina, ja ympäriinsä oleva parveke oli suojakäytävä. Sodan aikana käytettiin asuintilana vain toista kerrosta, muu oli puolustustarkoituksessa. Ainulaatuinen Baltian maissa on poikkeuksellinen kolmatta kerrosta ympäröivä palkkien varaan tukeutuva suojakäytävä.

Kaukana Hollannin tyyppiseen tuulimyllyyn muistuttava puolustuslaitos restauroitiin vuonna 1974.

Kolgan kartano on yksi Viron suurimmista ja historiallisesti tärkeimmistä kartanokompleksista, joka sijaitsee Lahemaan kansallispuiston länsiosassa.

Päärakennuksessa voi aistia historian havinaa. Ensimmäisten tietojen mukaan Kolgan kartano kuului 1200-luvulla cisterienssiselle luostarille. Nykyisen ulkomuodon kartanon päärakennus sai 1800-luvun alussa, jolloin edellinen rakennus muutettiin klassisistiseksi palatsiksi. Vaikka osa rakennuksista on vielä remontoimatta, kartanokompleksi tekee yhä suurenmoisen vaikutelman.

Kartano on yksityisomistuksessa. Päärakennusta voi vierailla sopimuksen mukaan, tapahtumien aikana sekä opastetuilla kierroksilla. Kartanon hallintorakennuksen vierestä löydät Kolgan museon.

Kuusalu Laurentiuksen kirkko on yksi Pohjois-Viron vanhimmista ja arvokkaimmista kivikirkkoista, jonka rakentamisen juuret ulottuvat 1300-luvun loppuun. Pyhäkkö on omistettu diakoni marttyyri Laurentiukselle ja se on perustettu cistercienssi-munkkien toimesta, jotka tulivat Gotlannista ja rakensivat kirkon pyhien lähteiden läheisyyteen ja omien alueidensa rajalle. Kuten heille oli ominaista, rakennuksessa noudatettiin yksinkertaista, mutta ylevää tyyliä, minkä vuoksi kirkko on yhä tänä päivänä vaikuttava esimerkki keskiaikaisesta sakraalista arkkitehtuurista.

Kirkon sisätiloissa on huomionarvoista taideperintöä useilta vuosisadoilta. Lisäksi saarnatuoli, alttari ja tornikello, on säilynyt 1600-luvulta peräisin olevia upeita kattokruunuja, tinasta valmistettuja ehtoolliskalustoja, kynttilänjalkoja sekä kauniisti koristeltuja messinkikappaleita. Harvinaiset löydöt koristavat sisustusta Lutherin ja Melanchtonin muotokuvilla lasimaalauksissa, jotka antavat viitteitä reformaation hengellisestä vaikutuksesta myös täällä.

Kuusalu kirkko on paikka, jossa historia ja hengellisyys kietoutuvat yhteen, tarjoten vierailijalle mahdollisuuden kokea vuosisatojen mittaista perintöä.

Lahemaa Perinteentalo pitää, viljelee, edistää ja välittää meille omaa kulttuuriperintöämme asenteen, koulutusten, tapahtumien ja elämäntapojen kautta.

Perinteentalon vierailulla voit silittää ja ruokkia lampaita, tutustua meidän tarinaamme, istua pystytalossa, askarrella ja osallistua vanhoihin perinteisiin. Kansallisten käsityöverstaiden työpajoissa voit valmistaa puusta, villasta tai muista materiaaleista yksinkertaisia tai monimutkaisempia esineitä taitavien mestarien opastuksella. Voit käyttää meidän pystytaloa ja halutessasi saunaa, järjestämme myös elämysruokailua nuotiolla.

Myös lapset ovat erittäin tervetulleita luoksemme. Tulkaa itse meille kylään tai kutsukaa meidät luoksenne!

Jumindan niemen Lahemaan kansallispuistossa sijaitseva rannarahva kivikirik ja kalmistu vanhojen lehtipuiden varjossa on yksinkertainen ja tilan tuntumaltaan arkaainen. Värikkäillä figuureilla varustetussa saarnastuolissa on Harju-Jaanin vanhan kirkon saarnastuolista peräisin olevia varabarokkityylisiä kaiverruksia vuodelta 1646, silmää ilahduttavat entisöity lasikruunu, muinainen rahapakka ja Mart Paadimeistrin purjevenemalli vuodelta 1920.

Tänä päivänä kirkossa toimii evankelinen luterilainen seurakunta. Jumalanpalveluksia pidetään sunnuntaisin kaksi kertaa kuukaudessa.

Tiesitkö, että elokuvat “Ihmisiä sotilashatuissa”, “Tulivesi” ja “Vanat ja kömpelöt saavat jalat alle” on kaikki kuvattu Kolgakylässä, Harjumaalla Hollywoodissa? Kaksi tuntia kestävä luonto- ja elokuvaretki avaa paikallisen oppaan johdolla mielenkiintoisen maailmankuvan siitä, miksi juuri Kolgakylä on ollut vuosia yksi Viron suosituimmista elokuvan kuvauspaikoista. Kävelemme kauniin Lahemaan kansallispuiston luonnossa, vierailemme kuvauspaikoilla ja kuulemme paikallisten värikkäitä tarinoita siitä, miten elokuvat todella syntyivät.

2,5 km pitkä retki alkaa Kolgakylän kansantalon juurelta ja kulkee mukavaa metsäpolkua pitkin. Vaellus sopii perheille ja se on kuljettavissa myös maastoon tarkoitetulla lastenvaunulla.

Linnamäki perustettiin luonnollisesti sopiville edellytyksille niemeen. Linnoituksen päätehtävä oli ilmeisesti rannikkovartiointi ja majakkana toimiminen. Pohjoiselta puolelta linnoitusaluetta suojasi luonnollisesti jyrkkä ja korkea rantakallio, eteläpuolta taas kaareva kivimuuri. Linnoituksen pihaa rajoittaa nykyisin vain osittain säilynyt matala kumara vall.

Arkeologiset kaivaukset ovat selvittäneet, että paikka asutettiin alun perin ensimmäisellä vuosituhannella eKr, mutta vallia alettiin rakentaa vasta muinaisen ajan lopulla.

Parkista vie portaat kalliolle, josta avautuu upea näköala merelle. Reitillä sijaitsee myös Suomipoikien muistomerkki.