Patikointireitit

Pedassaare matkarada teeb ringi ümber Kolga lahe mitmes mõttes unikaalseima saare põhjaosa kulgedes piki randa. See on Kolga lahe metsaseim ja kõrgeim saar, unikaalne oma järsult sügavaks mineva liivaranna poolest. Rada asub Kolga lahe maastikukaitsealal ja rada läbides kohtad 11 huvipunkti.

Raja äärde jääb telkimisvõimalusega kaetud lõkkease. Romantikuid ootab mõnus ja isikupärane metsamaja. I korrusel on kaminaruum laudade-pinkidega ja väike saunavõimalustega ruum ning teisel korrusel põrand magamiseks.

Pedassaarele saab kaatriga Salmistu sadamast, kuhu saab lisatasu eest jätta ka oma auto.

Aablas on vaheldusrikas rada, kus on võimalik näha vesist, siirdesoist metsa ja raba, mida saab läbida turvaliselt mööda laudteed liikudes. Rada läbides näeme ürgmetsa, samas ka liivaluiteid ja rannavalle. Poolsaare kõrgeimasse punkti liivaluite harjal on ehitatud 13,5 meetri kõrgune vaatetorn, kust võib näha suurt osa poolsaarest, samuti Kolga lahte koos väikesaartega. Rajal asub Eesti suuruselt kolmas rändrahn Majakivi.

Kogenud loodusgiid tutvustab kõike rajal nähtavat: linde, putukaid ja taimi. Metsas läheb alati kõht tühjaks, võta võileib kaasa. 

Kohtume Hara-Juminda teeäärses parklas.

Arman ratsastustaloon ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneet hevosista – kesällä järjestetään lapsille ratsastusleirejä, tarjoamme ratsastusopastusta ympäri vuoden, lisäksi erilaiset huviretkiohjelmat koulu- ja päiväkotiryhmille. Perheille on mahdollisuus tulla yöpymään, käydä perheen kanssa vaunuajelulla, luontoradalla tai järjestää pystykotamme alueella kiva perhetapahtuma. Tarjoamme myös ratsastusterapiaa, joka on tarkoitettu sekä henkisesti että fyysisesti vammaisille ihmisille, lisäksi niille, joiden elämä on tukossa ja joista tuntuu siltä, että mikään ei tuo enää iloa.

Energiapolku kulkee paikoissa, joissa ihminen elpyy ja elinvoima palautuu. Polku on 1,7 km pitkä ja sen alku- ja loppupiste sijaitsee Küngassaaren Kalkkikivimuseon luona. Polku kulkee Porkunin järven luoteisosan ympäri ja siirtyy sen jälkeen Porkunin puistometsään. Kartanoajalta peräisin olevasta metsästä ei löydy säännöllisyyttä, mutta paikoitellen on säilynyt vierasperäisiä, kartanoajalta peräisin olevia puita ja pensaita. Energiapolun suurin nähtävyys on Porkunin vanha kalkkikivilouhos. Tutustua voi myös Valgejõen alkuun, doliineihin ja Peksukuuskeen, kuuseen joka toimi kauan sitten tuomioiden täytäntöönpanopaikkana. Polku on varustettu kylteillä.

41,5-hehtaarinen Porkunin järvi on jaettu padoilla neljään osaan: Suurjärvi (eli Ylempi järvi), Karujärvi (eli Alempi järvi), Aiajärvi sekä Iirijärvi. Porkunin järvi tunnetaan Suurjärvessä ajelehtivista saaristaan.
Suurjärvellä on venevuokraamo, hyppytorni sekä Kaieallikas-lähde. Kansantarinoiden mukaan oli kartanonherra mieltynyt Kaie-orjapiikaan, mutta tältä ei herunut vastarakkautta. Kun Kaie oli kerran järven luona sitomassa lyhteitä, työnsi herra Kaien järveen. Kaie hukkui ja hänen sylissään olleista lyhteistä syntyivät ajelehtivat saaret.

Puhta vee teemapark kutsub retkele loodusesse, kus õpitakse meeskonda valmistama okstest onni, tikuta süütama lõket, keetma metsataimedest teed ja soovi korral lõkkel ka suppi. Omanda praktilised oskused ja tegevused, kuidas saada hakkama looduses, kui oled eksinud või kriisiolukorras! Lisaks tutvustame võtteid, mida rakendatakse looduses eksimise situatsioonis ning sellisesse olukorda sattumise vältimiseks.

Puhtaan Veden teemapuisto on puhtaan veden tematiikkaan keskittyvä tiedepuisto, josta löytyy vastaus kysymyksiin: miten puhdas pohjavesi syntyy, miten elämä riippuu puhtaasta vedestä ja mikä vaikuttaa veden laatuun.

Teemapuisto ja sen keskus sijaitsevat Pandiveren ylängöllä, Pandiveren ja Adavere-Põltsamaan nitraattiherkällä alueella.

Teemapuisto kantaa itsessään psykologi Tõnu Otsan ajatusta: „Luoja piilotti koko maailman viisaudet luontoon – meidän viisauttamme on löytää ne.“

Ohjelman ohjaajan palkkio: 54 euroa/tunti (yli 20 hengen ryhmille ohjaajia on 2 ja palkkio vastaavasti 108 euroa/tunti).

Purekkarin niemi on manner-Viron pohjoisin kohta.

1,5 km pituinen kivinen ja siirtolohkareinen niemi sijaitsee Lahemaan kansallispuistossa. Niemen kärjessä on pieni saari, jonne pääsee vain veden ollessa alhaalla. Kasvu- ja sadonkorjuukaudella luontomatkaajan katse kiinnittyy piikikkäisiin kurttulehtiruusun pensaikkoihin. Syksyisin alueella voi nähdä paljon muuttolintuja, minkä ansiosta niemi onkin lintubongaajien keskuudessa hyvin tunnettu.

Niemen lähellä on entisiä armeijan rakennuksia sekä Purekkarin telttailu- ja leiriytymisalue. Alueella on nuotiopaikka, sadekatos sekä joukko opastustauluja.

Huom! Parkkipaikalle johtava tie on kapea, eikä sinne pääse suuremmalla bussilla.

Koitjärve rabamatkal liigume räätsadel, kogeme looduse värve, heli, lõhna, maitset ja kombime. Koitjärve rabamatkal läbime erinevaid soo arenguetappe. Peatume laukajärve juures. Uurime soode teket ja arengut ning tutvume raba taimestikuga. Vaatleme loomade tegevusjälgi. Tutvume turbasambla ehitusega ja arutleme turbasambla rolli üle soode kujunemisel ja inimeste elus. Lahendame küsimuse, kas turvas on taastuv või taastumatu maavara. Julgemad saavad ujuda laukas. Puhkehetkel keedame teed ja sööme.

Lumikengillä kävely rämeellä ja sen keinahtelu jalkojen alla aiheuttavat epätodellisen tunteen – kävelläänhän siinä pohjimmiltaan veden päällä.

Kõnnun Suursoo on syntynyt jääkauden seurauksena. Rämettä ympäröivä maasto on sellainen, että aluetta kutsutaan myös ”Viron Sveitsiksi”. Näkötornista avautuvat verrattomat näkymät heteille ja rämeen värikkääseen mosaiikkiin.

Hintaan kuuluu retkioppaan palvelut, lumikengät, säärystimet, pikkupurtavaa ja juoma. Kun haluat kokea rämeen kauneuden, kokea pitkospuiden osoittamasta reitistä sivussa kulkemisen lumoa ja oppia rämeestä lisää, tule lumikenkäretkelle Wanderlustin kanssa!

Paras tapa vaeltaa Viron soilla on suokengillä Suokengät ovat ikään kuin lumikengät, paitsi että niillä kuljetaan lumettomana aikana pehmeällä suomaaperällä. Joustava ja pehmeä maaperä, ainutlaatuinen suomaisema, allikot, erikoiset kasvit ja suotarinat tekevät suokenkäretkestä unohtamattoman elämyksen. Suokenkäretkeilyyn kykenee jokainen, joka pystyy retkeilemään jalkaisin.

Lahemaan kansallispuisto on tunnettu soistaan ja patikoimme siellä Virun suolla, jossa on paljon allikoita. Tämä retki sopii niille, jotka haluavat saada suokenkäretkikokemuksen nopeasti ja vaivattomasti.

Esimerkkihinta on voimassa vähintään 12 hengen ryhmille. Kirjoita ja kysy hintaa pienemmille ryhmille!

Suo- ja lumikengillä pääset rämeellä sinnekin, mihin pitkospuut eivät johda!

Virun räme sijaitsee 50 km päässä Tallinnasta. Seudulla on kaunista mäntymetsää, sinertäviä suon silmäkkeitä ja näkötorni. Jaloittelemme hetteiden välissä ja tunnemme, kuinka mättäät joustavat jalkojen alla. Satokaudella poimimme marjoja. Retkiopas kertoo rämeen kasveista, eläimistä, paikallisperinteistä sekä siitä, miksi suot ovat ekosysteemeinä meille tärkeitä.

Retken hintaan sisältyy retkioppaan palvelut, suo- tai lumikengät kauden mukaan, säärystinsuojat, pikkupurtavaa sekä juoma.

Jos haluat oppia rämesuosta ja kokea sen lumon etäämmällä pitkospuista, tule Wanderlustin järjestämälle suokenkäilyretkelle!

Suovaellus on mielenkiintoista kaikkina vuodenaikoina, suo on aina vaihteleva ja värikäs (paitsi runsaslumisina talvina). Jotta ymmärtäisit suota paremmin, tulisi siellä kulkea oppaan kanssa.

Retken aikana teemme 3 tai 6 km pituisen kävelyretken pitkospuita pitkin, katselemme ympäristöä näkötornista, käymme turvekentän laidalla, koetamme ja katselemme erilaisia kasveja riippuen vuodenajasta ja kerromme suon tärkeydestä eliöstölle ja perinteistä.

Lisämaksusta voi tilata kuljetuksen tai ruokailun. Hinta riippuu ryhmän koosta, retken pituudesta ja lisäpalveluista. Kysy tarjousta!

Meie matkasiht on Rutja – põline Põhja-Eesti rannaküla, mille nimevormi on kasutatud juba üle 500 aasta vanadel dokumentidel Selja jõe aasade kohal. Nood aasad koos kõrgete jõekallastega on tänaseks Selja maastikukaitsealana hoiu alla võetud. Avastamegi selle jõeäärse maa unustatud radu, hingame vana metsa hõngu, kuulame loodushääli, väisame voolavate vete uuristatud sängi, imetleme mereranda ja vaatame muistse külaelu jälgi maastikul. Rajale jääv suur rändrahn pajatab veelgi vanematest aegadest.

Matka algus- ja lõpp: Rutja külaplats
Kestus: 2-3 tundi
Vahemaa: 6-7 km
Hind: 180.00 eurot rühm

Aktiivinen luontoretki retkeilyoppaan kanssa vie sinut Haran satamasta noin 6 km pitkälle retkipolulle, joka kulkee sataman parkkipaikalta metsien läpi ja jatkaa eteenpäin Majakiven retkipolulle. Tämä reitti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kokea Jumindan niemimaan ainutlaatuista luontoa – täällä vanhat rantavallit, hiekkadyynit, metsänauhat ja suot yhdistyvät, luoden monipuolisen ja vaihtelevan maiseman. Kävelyn aikana kokenut retkenjohtaja jakaa mielenkiintoista tietoa sekä luonnosta että alueen historiasta.

Retken kohokohta on saapuminen Viron kolmanneksi suurimmalle siirtolohkareelle – vaikuttavalle Majakivelle. Sieltä suuntaamme takaisin kohti Haran satamaa. Retken kesto on arvioitu olevan 1,5–2 tuntia, mikä tekee siitä sopivan aktiviteetin kaikenikäisille retkeilijöille.

Halutessasi voit yhdistää retken myös Haran sukellusvenetukikohtaa esittelevään kierrokseen, joka lisää seikkailuun historiallisen ulottuvuuden. Varaa retki jo tänään!

 

Elamuslik valgusretk klaakajakiga Äntu järvel, kus avastad looduse ilu läbi läbipaistva kajaki või SUPilaua pimedas, tutvudes samal ajal veekogu floora ja fauna mitmekesisusega.

Äntu Sinijärv on järv Lääne-Virumaal Väike-Maarja vallas. Järv asub umbes 7 kilomeetrit Väike-Maarjast lõuna pool.

See on Eesti kõige selgema veega järv, limnoloogiliselt tüübilt alkalitroofne järv. Järve oletatav läbipaistvus ulatub 15 meetrini, kuigi suurim sügavus järves on vaid 8 m. Suure läbipaistvuse tagavad võimsad allikad. Suurte allikate tõttu ei ulatu veetemperatuur ka suvel oluliselt üle 10-15 kraadi.

Tule avasta Rummu raba salapära! Matkal tutvume soo arengujärkudega, õpime tundma rabaelustikku ja liikide omavahelisi suhteid. Hindame Rummu raba väärtusi ja vaatleme kindlaid liike nende elutingimuste seisukohalt. Liigume räätsadel rabas umbes 1,5 km ning kogu matka pikkus on 4-5 km. Matk toimub looduses, järgides Räätsaturismi head tava – räätsamatke ei toimu kaitsealustes soodes 23. aprillist kuni 24. juunini. Sobilik predele lastega ja sõpradele ning loomulikult motivatsiooniks töökollektiivile.

Nauti kauniista luonnosta, tai poimi syksyisin reitin varrelta marjoja ja sieniä. Voit liikkua täällä jalkaisin, suksilla tai polkupyörällä. Kun olet saapunut Ohepaluun, voit mennä katsomaan Udrikun järvijä tai jatkaa matkaasi Mõndavereen, Viitnaan tai Lahemaan kansallispuistoon.

Reitin ensimmäinen 1,5 kilometrin pituinen osa on hieman soisempaa maastoa, mutta saavuttuaan Valgejõelle se nousee Rutkan harjanteelle, jonka päällä kulkee hyväkuntoinen metsätie. Tämä reitin osa sijaitsee Ohepalun luonnonsuojelualueella.

Reitistö tunnetaan myös nimellä Tapa-Ohepalun vaellusreitti.

Reitin alku sijaitsee Tapan kaupungissa Võidu-kadun lopussa, josta alkavat myös vaellusreittiä merkkaavat kyltit. Auton voit pysäköidä Tapan jätevedenpuhdistamon (”reovee puhastusjaam”) viereen. Bussi- ja rautatieasema sijaitsevat 1,2 km:n päässä reitin alusta.

Sagadin hotellin vastaanotosta on mahdollista vuokrata polkupyöriä. Osassa pyöristä on myös lastenistuimet. Polkupyörän vuokraajille annamme mukaan myös kypärät ja pyöränlukot.

Polkupyörän vuokrauksen yhteydessä voi hotellin vastaanotosta saada kartan sekä hyviä suosituksia erilaisista reiteistä Lahemaalla. Lähiympäristössä on kaunista luontoa ja erinomaisia teitä pyöräilyyn. Valittavana on helpompia, asfalttiteitä kulkevia reittejä sekä vaativampia metsäteiden reittejä, joiden pituus vaihtelee 5–50 kilometrin välillä.

Kartanon sydämen erottamattomaksi osaksi on puisto, jossa on upeita aarniopuita. Sagadin puistossa kasvaa paksuin kynäjalava ja tammia, jotka ovat 33 metrin korkeudellaan Viron korkeimpia.

Kartanon länsisivulle perustettiin vuonna 1985 5,1 hehtaarin kokoinen dendropuisto. Ulkomaiset puu- ja pensaslajit on istutettu dendropuistoon suvuittain, kaikki lajit on merkitty nimillä, kiinnostuneille on avuksi tietotaulut. Yhteensä dendropuistoon on istutettu yli 120 lajia.